Katsoin kalenteria ja pitkästä aikaa, se ei aiheuttanut mitään ahdistusta. Töitä on mukavasti ja vapaapäiville ajattelin kuntosaleilua. Ei tarvinnut aivojen sopukoissa salassa pohtia krapulapäiviä. Aikaa on niin paljon enemmän ja varsinkin sitä vapaa-aikaa.

Näin vanhemmiten, ne krapulatkin on muuttuneet ja pahentuneet. Ensin tulee se pahin päivä, kun luulee kuoleman tulevan, sen jälkeen on helposti 3 päivää niin väsynyt, että arki kuormittaa aivan liikaa. Sitten on pari hyvää päivää ja kaikki alkaa mahdollisesti alusta.  Näin kahden viikon päihteettömyyden jälkeen alkaa oikeasti olla se todellinen olo, millainen ja missä kunnossa ja voinnissa olen. Ja tämä on melko hyvä olo.

Tälle viikollekin on tiedossa mukavia juttuja ja en todellakaan halua pilata kaikkea juomalla itselleni huonon olon. Tätä täytyy aktiivisesti miettiä nyt. Universumi antaa sen mitä ajattelee,

Nyt voisi katsella kivoja zemppivideoita ja pitää tää olotila päällä. Täytyy myös valmistautua niihin päiviin, kun tulee se houkutus viinanpirulle. Miten itseäni sitten muistutan, että en halua mitään siitä elämästä, mitä päihtyminen tarjoaa.

Vahva olo.Stay strong-sanon itselleni!